Joulunvietto Japanissa ei ole ihan samanlaista kuin Suomessa, sillä mitään uskonnollista aspektia ei ole mukaan otettu. Japskit ovatkin ottaneet länsimaalaisesta joulusta vain mukavaksi kokemansa asiat eli jouluvalot ja ei niin yllättäen joulumarkkinat. Lahjojakin siis annetaan, mutta ilmeisesti vain tasan yksi kappale. Joulu ei siis ole niin iso juttu, ja itse asiassa ihan mukavaa vaihtelua kun on välttynyt aika hyvin kahden kuukauden joululauluilta kaupoissa. Pikkuisena huomiona mainittakoot, että moni menee syömään jouluaattona myös KFC-pikaravintolaketjuun. Siis kyseessä on amerikkalainen ketju, joka myy enimmäkseen friteerattua kanaa. Ja KFC on saanut markkinoitua japskeille, että jouluna pitää syödä friteerattuja nugetteja ja siksi pikaruokaketjun paikat varataan monta viikkoa etukäteen jouluaatoksi. Ihan naurettavaa touhua siis. Vaikka joulu ei olekaan uskonnollinen juhla, uusi vuosi sen sijaan on, mutta kerron uudesta vuodesta tuossa alempana.
Esimerkki jouluvaloista.
Jouluaattona ei itse asiassa tehty mitään älyttömän kummallista. Sehän ei ole edes vapaapäivä täällä, tai siis ei olisi ollut. Kävimme kavereiden kanssa erittäin mukavassa onsenissa Tokiossa, sekä kakkutabehoudaissa, eli jälleen syö-niin-paljon-kuin-haluat kakkupaikassa. Ei nyt niin jouluista, mutta ihan hauskaa. Onsen korvaa hyvin suomalaista saunaperinnettäkin.
Mitään kummempaa asiaahan tässä ei tietenkään ole, mutta heitetään muutamia kuvia pikkuretkiltä. Ekana muutama kuva Yokohamasta, joita lupailin jo aiemmin. Itse asiassa Yokohaman pääaseman tienoilla on tullut käytyä jo monta kertaa. Kuvat sijoittuvat Yokohama Landmark Toweriin, vielä korkeampaan rakennukseen kuin Tokyo Tower, sekä Chinatowniin. Mutta sieltähän tuli jo tarinoitua aiemmin.
Landmark towerista näkyy saasteiden läpi merta.
Satunnainen esitys aukiolla. Japanilaisten esitykset ovat monesti ihan outoja, ja huumori ei kyllä välttämättä ihan välity suomalaiseen päähän asti. Kuvassa tosin vähän normaalimpi tapaus.
Kiinakaupunkia.
Yokohaman lisäksi maininnan ansaitsee rento puisto Shinjukussa. Sisäänpääsy maksaa vaivaiset 200 jeniä (alle 2 euroa) ja alueella riittää hengaamistilaa ja hienoja puita sekä lammikoita. Keväällä varmasti vielä hienompi, varsinkin sakuroiden aikaan. Shinjukussa tsekkasin myös jonkin paikallisen pikku-Kiasman, josta ei kyllä hirveästi ole tarinoitavaa.
Kerroin aiemmin täällä myös lyhyesti retkestä erittäin lähellä sijaitsevlle vuorelle nimeltä Ooyama (erittäin mielikuvituksellinen nimi, 大 = oo = iso, 山 = yama = vuori). Tänne suunnattiin nyt uudestaan, tällä kertaa paremmin varustautuneena ja porukassa, tavoitteena vuoren huippu. Kävin täällä viimeksi ruskan aikaan jolloin paikalla oli ihmisiäkin, mutta nyt vuorella ei ollut melkein ketään. Itse asiassa kun lähdimme matkaan saimme japskitädiltä monta kertaa kehoituksen olla varovaisia. Taisimme olla viimeisiä, jotka huipulle lähtivät, joten pidimme vähän kiirettä tulla sieltä takaisin ennen pimeää. Kokonaisuudessaan vaellus ei varmaan kestänyt 4-5 tuntia kauempaa edestakaisin, mutta jalat eivät näköjään ole tottuneet noin jyrkkään ja pitkään nousuun sillä ne olivat hieman velttoja vielä parin päivän jälkeen. Joka tapauksessa Ooyama on loistomesta, ja näkymät oikeasti hienoja huipulta. Vuoreilua pitää harrastaa kyllä enemmänkin, kun ne näinkin lähellä sattuvat kohoamaan.
Iphoneen luotamme matkoilla. Bongaa kompassi ja japanilainen merkki pohjoiselle.
Fight. Tätä sanaa kuulee japanilaisittain lausuttuna täällä jonkin verran.
Jäätävän hienot maisemat huipulta. Jäätävä oli myös tuuli.
PS. Se pieni valkoinen läikkä asuntolalta on kuin onkin Fuji-vuori, tämä näkyi selvästi Ooyamaltakin (kuva onpi flickrissä). On silti hieman mysteeri, miksi se näytti niin lumettomalta Hakonesta katsottuna.
Osaka
Osaka sijaitsee Kiotosta hieman kauempana lännessä. Tänne karattiin, sillä pari muuta suomalaista oli saanut päähänsä viettää uutta vuotta Osakassa. Eli ei kun pahamaineiseen yöbussiin, jota muuten etsittiin yli tunti Shinjukussa juosten ja melkein silti missattiin bussi. Onneksi tällä kertaa oli varauduttu matkaan silmälapuin ja niskatuin, jotka helpottavat jonkin verran elämää. Kyllä yöbusseista silti univajetta aina jää.
Rantamaisemaa.
Osakan katumaisemaa. Ei se nyt yleisesti ottaen näin rähjäistä tosin ollut.
Hauska satunnainen torni kadulla.
Bonzaipuita hostellin katolla.
Uusivuosi on monesti mainittu ainuena aikavälinä koko vuotena, jolloin moni paikka - olkoot se sitten museo tai linna - on suljettuna. Jo Tokiosta lähtiessä huomasi, että porukkaa on selvästi vähemmän liikkeellä. Lähdimme siis muutama päivä ennen vuodenvaihdetta. Uusivuosi vastaakin enemmän joulua Suomessa, toisin sanoen rauhoitutaan enimmäkseen kotona. Ei siis itse asiassa ehkä paras matkailuaika, sillä moni mielenkiintoinen kohde Osakassa oli kiinni. Siksipä aika meni enimmäkseen satunnaisessa hengailussa Osakan kaduilla ja syömisessä, mutta mikäs sen hauskempaa. Osaka on selvästi pienemmänoloinen kuin Tokio. Meininki kyllä tuntuikin rennommalta, tosin en tiedä paljonko siitä oli uuden vuoden aiheuttamaa kevennystä.
Tsekkailimme netistä isojen paikkojen lisäksi jotain kohteita, jotka olivat ihan aukikin. Yksi niistä on Japanin isoimpia akvaarioita (liekö oikea suomennos, aquarium englanniksi). Paikka olikin tupaten täynnä ihmisiä, itse asiassa vähän liiankin täynnä minun makuuni. Ei oikein napannut hirveämmin kuvaillakaan kaloja, joita miljoona muuta ihmistä kuvaili vieressä jatkuvalla syötöllä. Olihan ne kalat kyllä hienon näköisiä, ei siinä. Varsinkin isoin allas sisälsi jotain oikeasti isoja valaan tapaisia otuksia. Sisäinen ympäristöhippini kuitenkin olisi toivonut hieman isompia ja mielikuvituksellisempia tiloja kaloille, vaikka jotkin altaat olivat oikeastikin ihan kivoja. Akvaarion lisäksi tsekattiin muun muassa paikallinen Korea town, joka oli täynnä pikkupuljuja. Hyvää korealaista safkaa edustaa japanissakin joka paikassa myytävä hieman tulinen gimutshi, liemessä liuotettu kaali.
Kaloja akvaarioissa.
Jäätävän iso painajaisrapu. Suurempi kuin pienet lapset, jotka tuijoittivat sitä lasin läpi.
Jouluvaloja akvaarion ulkopuolella.
Korea town, kuten kyltti kertoo.
Myös uusivuosi vietettiin Osakassa, paikallisella temppelillä. Uusivuosi on tärkeä juttu japanilaisille. Tapana on käydä temppelissä heittelemässä kolikoita kirnuun ja soittamassa kelloa (juu, en tiedä tarkemmin). Uutenavuotena mennäänkin temppeliin, mutta siellä ei ole pakko olla vuoden vaihtuessa, vaan vuoden vaihteen jälkeiset muutamat päivät ovat suosituinta käyntiaikaa. Itse asiassa uudenvuodenkortitkin tulevat perille nimenomaan vuoden vaihteen jälkeen, ei missään tapauksessa ennen. Osakan kenties isoimmassa temppelissä oli joka tapauksessa porukkaa vuoden vaihtuessakin. Vuoden vaihtumisen jälkeen suuri osa porukasta heitteli kolikot kirnua kohti ja suuntasi saman tien muualle. Saimme tosin muutamat arat uudenvuodentoivotukset. Temppelialueilla oli safkan lisäksi tarjolla jotain ennustuksen tyylisiä seuraavalle vuodelle ja porukka jonotteli näitä ihan innolla.
Uudenvuoden jälkeinen yö vietetiin vaihtelun vuoksi kapselihotellissa, jossa ei oikeastaan ollut mitään ihmeellistä. Kapseli on yllättävän iso, joten mitään klaustrofobiaa ei pääse esiintymään. Alakerrasta löytyi kuumat kylvyt ja saunatkin vielä. Kuva pääsi unohtumaan.
Viimeisenä päivänä piipahdimme Kobessa, viereisessä kaupungissa joka tuhoutui laajalti 1995 maanjäristyksessä. Maanjäristysmuseo olisi ollut varmasti mielenkiintoinen, jos se olisi ollut auki. Kobessa kuoli yli 6 000 ihmistä ja 300 000 jäi kodittomaksi. Maailman yksi suurista satamakaupungeista pyyhittiin kartalta tuosta vaan. Järistystä ei kuitenkaan enää juuri huomaa, mutta kaupunki tuskin palaa alkuperäiseen loistoonsa.
Koben merinäkymä ja keinotekoinen saari taustalla.
Ennen lähtöä nappasin muutaman kuvan aseman läheiseltä pilvenpiirtäjältä, joka oli julmetun hieno. Ylhäällä pääsi ihan ulos asti ja sisällä soi rentoa zen-musiikkia.
Pilvenpiirtäjä alhaalta...
...ja ylhäältä. Alaosa on siis lasipöytä, jos ihmetyttää.
Uloskin pääsi pelleilemään. Nätin näköinen joki halkoo Osakaa.
Liukuportaat, joiden alla parisataa metriä pudotusta.
Flickristä löytyy lisää kuvia asiasta kiinnostuneille. Laitan testiksi myös youtubeen HD-videota pilvenpiirtäjän katolta jahka kerkiän.
