Yoyogin puisto, Harajuku ja Tokyo Tower

 

Ensimmäisen suuren vaihtaribileen tarkoituksena oli suunnata paikalliselle Oktoberfestille - tai siis, sen kunniaksi järjestetylle tapahtumalle Tokiossa. Syynä tähän on suuri saksalaisosuus vaihtariporukassa eli 5 henkeä. Oktoberfestille eivät kuitenkaan päässeet edes saksalaiset, koska se oli tupaten täynnä. Tämän seurauksena etsimme Shinjukusta mukavaa paikkaa 20 hengelle. Kadut ovat kuitenkin täynnä sisäänheittäjiä rafloihin ja pienellä säädöllä sopiva paikka löytyy läheltä. Tämä toimii niin, että yksi kadulle heittäjä ottaa yhteyttä toiseen siihen asti, että paikka löytyy tai näin ainakin kuvittelisin.  Tällä kertaa päädyttiin nomihodai-paikkaan, joita löytyy Japanista yllättävän paljon (kanjimerkkeinä 飲み放題 jos tarvitsee löytää). Tiivistettynä näissä paikoissa voi juoda niin paljon kuin haluaa parin tunnin ajan. Kuulostaa melko fataalilta, vai mitä? Sitä se myös on, varsinkin 20 hengen vaihtariporukalla. Mutta hauskaa se silti on.

Seuraavana aamuna olisi ollut tarjolla 30-50 km kävely kohtuullisen lähellä sijaitsevan pitkän joen rantaa pitkin. Tämä oli siis yleinen liikuntatapahtuma. Valitettavasti se oli vähän liian aikaisin edellisen illan jälkeen, mutta onneksi Tokiossa keksii aina tekemistä. Tällä kertaa suuntasimme kohtuullisen satunnaisesti Harajukun lähellä olevaan puistoon, Yoyogin puistoon (代々木公園 Yoyogi-kōen) ja siellä sijaitsevaan Meijin temppeliin (明治神宮 Meiji Jingū).

Sisääntulo puistoon. Isoja portteja löytyi muutamia lisääkin sisältä.

Tynnyreitä puiston sisällä.

Tokion melskeestä onkin ihan mukava käydä vähän rauhallisemmalla alueella, vaikka toki ihmisiä riitti täälläkin. Puistoalue oli ihan kohtuullisen iso keskellä kaupunkia olevaksi alueeksi. Lisäksi siellä oli suuria ja hienoja puuportteja. Itse asiassa tykkäsin jo ihan pelkistä isoista puistakin mitä puistosta löytyi. Lähes keskellä puistoa on tosiaan paikallinen shintoolainen temppeli (netistä tarkistettuna). Temppelin sisällä on tapana suorittaa jokin rituaali, missä heitellään kolikoita kirstuun ja kumarretaan, mutta syvempi merkitys ei oikein itselle auennut. Pitänee perehtyä lisää tapaan joskus. Mitään kirkkojahan täällä Japanissa ei hirveämmin näy.

Meiji-temppeli puistossa. Bongaa isot puut.

Ihmiset kirjoittelivat toiveita puupaloihin.

Vedenottopaikka.

Hieman tuurilla (?) osuimme myös paikalliseen hääseremoniaan (?), mitä vietettiin temppelin sisäpihalla. Mitään ihmeellisempää kulkueessa ei kyllä sinänsä tapahtunut, mutta ehkäpä varsinaista tapahtumaa vietettiin kuitenkin sisätiloissa. Tällaisiin on silti ihan kiva törmätä, koska ne ovat niin erilaisia tilaisuuksia eurooppalaisiin verrattuna.

Hääkulkue.

Puistossa oli muutamia muitakin kohteita, joista maininnan ansaitsee pienehkö maksullinen puutarha-alue. Ruskan aikaan nämä olisivat varmasti erittäin näyttäviä, mutta olivat ne mukavia nytkin. Puutarha-alueella oli vieläpä mukava lampi, jossa oli paljon isoja, todennäköisesti istutettuja, kaloja. Toisaalta vastaaviin kaloihin olen törmännyt myös lenkkeillessä asuntolan läheisyydessä olevalla joella. On itse asiassa erittäin hauskan näköistä, kun paikalliset suomi-sorsat tallovat reilusti yli puolenmetrin mittaisia kaloja.

Korppi puutarhassa.

Isoja kaloja.

Harajuku on tunnettu myös mielenkiintoisesta nuorisomuodistaan. Aseman vierestä löytyy täynnä ihmisiä oleva katu, joka myy nimenomaan erilaisia vaatteita. Jos jotain erilaista vaatetta haluaa, niin täältä sitä löytyy. Suurta eroa poikien ja tyttöjen vaatteille tuskin tehdään, eli ei varmaan ihan kaikkien mieleen paikka kuitenkaan ole. Taidan itsekin preferoida vaatteiden ostoa muualta, nimittäin normaaleja kohtuuhintaisia vaatekauppojakin löytyy kyllä.

Harajukun täynnä oleva kauppakatu.

Törmäsimme myös mielenosoitukseen Harajukussa. Jono oli erittäin pitkä itse asiassa, ja ihan kunnon iskulauseitakin huudeltiin. Muistaakseni Kiinan Tiibetin sortoa ainakin kritisoitiin lappusissa.

Illan päätteksi päädyttiin vielä Tokyo Toweriin. Ei hirveän omaperäinen kohde, mutta silti yllättävän hyvä sellainen, varsinkaan kun mitään metropolia ei ole ilta-aikaan aiemmin ylhäältä nähnyt. Ylimpään kerrokseen pääsyä sai odottaa hieman yli tunnin. Sisäänpääsy on 800 jeniä puoliväliin ja vielä 700 jeniä lisää ylimpään katselupaikkaan 250 metrin korkeuteen. Tokyo Towerhan on kuin Eiffel-torni, mutta muutaman metrin korkeampi (kappas). Se kuitenkaan ei sijaitse missään suuressa keskuksessa itsessään. Lähin isompi kaupunginosa on Roppongi, tunnettu suuremmasta ulkomaalaisosuudesta. Kyseisestä alueesta jäi mieleen lähinnä ärsyttävät sisäänheittäjät ravintoloihin.

Tokyo Tower, ihan normaalien kerrostalojen vieressä Roppongin lähellä.

Tokyo Towerin näkymät vetivät joka tapauksessa hiljaiseksi. On itse asiassa erittäin rauhoittavaa katsella loputonta rakennusten valomerta, mihin tahansa suuntaan nyt satut katselemaankin. Korkeiden talojen valot vielä vilkkuvat mukavan rauhallisesti. Itse asiassa sain saman tunteen kuin katsellessa tähtitaivasta, paitsi että nyt katsellaan alaspäin ja tähtiä on enemmän. Kyllä tätä näkymää voisi katsella tunteja, mielellään vieläpä hiljaisuudessa. Joka tapauksessa, suosittelen käymään ainakin vastaavassa kohteessa Tokiossa. Näin teen varmasti itsekin.

Panoraama. Itse asiassa vaan leikattu kuva, kun kaiteet häiritsivät.

Iso katu. Kuva 150 metristä.

Loput kuvat täältä. Vaihdoin Flickriin, koska se ei pakkaa kuvia täyden ruudun slideshowssa. Kyllä, asia on tärkeä.

P.S. Postauksen tapahtumien ajankohta oli 3.10. Seuraava postaus Kiotosta, jonka raapustamiseen menee kyllä vähän aikaa.