Asakusa & Ueno

Blogi laahaa edelleen jäljessä, johtuen siitä että uusien asioiden näkeminen on etusijalla niiden raportointiin verrattuna. Kirjoittelen blogia mieluummin näin rauhassa. Jatketaan edelleen eka päivien tapahtumilla, nimittäin visiitillä Asakusaan viiden hengen suomijengillä. Asakusa on tunnettu Tokion kaupunginosa, lähinnä kai temppelistään. Tulossa on kuvatulvaa, sillä olin juuri saanut kameran Akihabarasta.

Asakusan lähiseutua. Taustalla Tokion ylpeys eli Tokyo Sky Tree. Rakennus näkyy taustalla erittäin monessa mainoksessa. Onhan se kyllä iso. En haluaisi olla rakennusnosturissa maanjäristyksen aikana.

Asakusan kauppakatu.

Eivät muuten poseeraa minulle, mutta sehän ei haittaa.

Panu ja suklaabanaani.

Temppeleitä Asakusassa.

Asakusan päääkauppakatu ja pieni temppeli ovat itse asiassa aika turistikohteita, sillä ulkomaalaisten osuus väkijoukosta oli suurehko. Tosin ei se ulkomaalaisten osuus ikinä suuri ole, sillä japskeja on paljon. Asakusan pitkähkö kauppakatu sivuhaaroineen (tsekkaa kuva) on oikein mukava paikka. Täältä itse asiassa saisi varmaan kaikki tuliaiset mitä haluaa.

Ihmistungoksessa ei kuitenkaan kuumalla jaksanut kauaa olla. Itse asiassa päätemppeli jäi käymättä läpi, sinne kai voisi mennä sisäänkin tai näin jälkeenpäin kuulin. Asakusan sivukadut ovat mukavampia alueita. Yleensäkin Tokion sivukaduilta löytää kaikkea hauskaa ja lisäksi ne ovat ihan hauskan näköisiä kaikkine sähköjohtoineen. Mitään kummempaa yleiskaavaa Tokion alueissa tuskin on, vaan jokainen rakentaa miten haluaa. Talojen korkeus lienee kuitenkin ainakin säädelty, sillä rakennukset ovat yleensä saman kokoisia ja itse asiassa aika matalia. Tai no ihan korkeita Suomen mittapuulla, mutta varmaan korkeampiakin voisi olla. Kyllä Tokiosa pilvenpiirtäjäalueitakin tietysti löytyy, ja niistä juttua on luvassa kohtapuolin.

Peruskatu Tokiossa. Huomasin vasta kuvasta, että yksi pyöräilijä osoittaa meitä. Toivottavasti eivät pahastu kuvasta. Bongaa sähköjohdot, joita näkyy joka kadulla aika paljon. Myös liikenteenohjaajia riittää, vaikka ei niitä oikeasti tarvitsisi.

Apteekki ja tupakka-automaatti vieressä. Ei taida mennä nikotiinipurkat sisällä kaupaksi.

Aina voi pysähtyä pelihalliin pelaamaan vaikkapa Guitar Heroa. Aika vähän näitä on kyllä tullut käytettyä. Ilmakiekko on tosin loistopeli.

Koska Tokio on iso paikka, kaduilla törmää monesti kaikkeen satunnaiseen. Tämä on minusta ehdottomasti suuren kaupungin iso plussa, koska itse ainakin pidän kaikista pikkutapahtumista mitä tulee vastaan. Muutama esimerkki näistä tuossa alapuolella. Muutenkin Japanissa kaikki pikkuasiat repeilyttävät monesti kadulla, mutta ei niistä blogiin kyllä muista kirjoitella. Sitä paitsi ne kannattaa itse kokea.

Ihmisiä kerääntynyt jonkin sankarin ylle. Valitettavasti tyypistä näkyy vain jalka.

Jättiläinen kadulla.

Pienimuotoinen Idols hallissa. Taaempana oli kyllä jonkin verran lisää katsojia.

Vastaan tuli ihan pyytämättä myös Madventuresista tuttu rakennus vasemmalla.

Asakusan jälkeen käytiin pikaisesti läheisellä Uenon puistoalueilla. Täällä olisi paljon museoita ja vastaavia teemakeskuksia, joihin pitää tehdä vierailuja ajan kanssa myöhemmin. Kävimme tutustumassa paikalliseen Heurekaan, ainakin suurin piirtein, mutta kyseessä oli aika länsimaalainen paikka joten siitä ei mitään ihmeempää kerrottavaa heru.

Jos ihmisille heihettää, ne saattavat heihettää takaisin.

Suihkulähde Uenon puistoissa.